Ytimessä

Mielestäni Yuval Noah Harari kuvasi aika hyvin, minkä ympärille koulutuksen pitäisi keskittyä tulevaisuudessa. Hän kuvaa kirjassaan (2019) 4 C:tä, joita ovat :

Creativity = Luovuus

Communication = Keskustelutaidot

Collaboration = Yhteistyötaidot

Critical Thinking = Kriittisen ajattelun taidot ja kyseenalaistaminen

Kyseenalaistaminen

Lähdetään liikkeelle viimeisestä C:stä, joka liittyy kriittisen ajattelun taitojen harjoittamisen. Ozan Varol (2023) kuvaa kirjassaan mainion esimerkin, jota voi soveltaen hyödyntää opettamisessa. Sen sijaan, että kysyisimme, kuka löysi Amerikan, me voisimme mennä pidemmälle ja kysyä, ”Mistä selvität, kuka löysi Amerikan?”. Ajattelua herättäessä, voimme mennä vielä syvemmälle ja pohtia, mitä maan löytäminen oikeastaan tarkoittaa? Kenen omistuksessa maa oli ennen sitä ja miten maan voi yhtäkkiä alkaa omistaa?

Toinen keino, jota itse olen käyttänyt usein liittyy kysymyksen heittämiseen takaisin kysyjälle. Lapsi saattaa kysyä vaikka ”Miksi puut ovat niin isoja?”. Pohdi kysyjän taustatietämystä hieman ja sen perusteella asettele kysyms hänelle: ”Mitä luulet, miten ne ovat kasvaneet isoiksi?”. Mikäli vastapuoli ei tiedä vastausta tähän, voisit kysyä häneltä, miten löytäisit tähän vastauksen? Voit myös esittää vielä jatkokysymyksiä. Ihminen oppii parhaiten opettamalla toiselle ja sanomalla ääneen asioita, joten uskon, että voit saada tällaisella kysymyksillä johtamisella aika paljonkin aikaan.

Merkitys

Tosiasia on, että työmaailmassa ei enää kysytä niinkään faktapohjaisia kysymyksiä, johon koulun arviointimallit pitkälti perustuu. Valmistuvat opiskelijat saattavat jopa joutua vastaamaan enemmän edellisen kappaleen lopun vastaaviin kysymyksiin, kuten ”Mistä tiedät tämän?” ja ”Mistä voisit selvittää tämän?”. Vakava fakta on, että vaikka koulumaailma onkin muuttunut, valmistuvat opiskelijat saattavat silti joutua hankaluuksiin, kun työelämässä ei ole aina tarkkaan määriteltyjä ongelmia selkeillä ratkaisuilla ratkottavana.

Eräällä tavalla voi toki ajatella, että koulusta tuttu opettaja-opiskelija malli säilyy ja se muuttuu vaan muotoon esihenkilö-alainen. Haasteena tässä voi olla se, että alainen tekee, mitä esihenkilö pyytää ja lopputuloksena mikään ei muutu.

Kysymykset opiskelijoilta

Kun saavut sitten tilanteeseen, jossa pääset asettamaan kysymyksiä opiskelijoille, pyri välttämään ”Onko kellään kysyttävää?” – vaihetta. Tämä on toki tärkeä kysymys, jolla osallistaa opiskelijoita, tai työelämässä kollegoita mukaan. Haasteena on kuitenkin se, että meidän keskittymiskyky nykypäivänä on vähentynyt ihan käsittämättömän paljon. Lopputuloksena näkyykin siis hirveän usein tilanne, jossa tällaisessa vaiheessa syntyy kiusallinen hiljaisuus ja muutama sosiaalisesti aktiivinen esittää pakolliset kysymykset. Hyvällä säkällä tilaan saattaa syntyä hetkeksi rakentavaa keskustelua, mutta jatkokysymys on se, kuinka paljon tilassa olevien päähän keskustelusta oikeastaan jää.

Sen sijaan, kehottaisin käyttämään opettaessa aina mallia, jossa selvität ensiksi opiskelijoiden kokemukset aiheeseen liittyen. Tässä vaiheessa opiskelijat voivat jopa kirjata ja valmistautua jo etukäteen listaamalla kysymyksiä, joita haluaa selvittää opittavaan aiheeseen liittyen. Tätä kautta opiskelijat saadaan alusta saakka jo motivoitumaan ja kiinnostumaan aiheeseen, kun he ovat tunteneet tulleensa kuulluiksi.

Toimiva malli voisi olla esim. seuraavanlainen:

• Pyydä opiskelijoita siirtymään parin viereen, jonka kanssa ei työskentele usein. Keskustelkaa kokemuksianne, mitä tiedätte käsiteltävästä aiheesta ja mitä kokemuksia teillä on siihen liittyen.
• Tämän jälkeen listatkaa ensiksi yksin teemaan liittyviä kysymyksiä, joihin haluatte vastauksen ja seuraavaksi jutelkaa uudelle parille, jonka kanssa valitsette kolme tärkeintä teemaa, joihin kaipaatte vastaukset.
• Tämän jälkeen esittele 4 pääteemaa käsiteltävään aiheeseen liittyen ja pyydä opiskelijoita jakautumaan sen pääteeman alle, johon opiskelijan kysymys mielestään liittyy eniten. Kerro opiskelijoille, että jokaiseen ryhmään täytyy tulla yhtä monta osallistujaa.
• Tämän jälkeen jaa opiskelijoille tarkemmat ohjeet, joiden tavoitteena on asettaa opiskelijat tekemään tutkimusta opiskeltavaan teemaan liittyen.
• Kun tutkimusvaihe on valmis, esittele opiskelijoille näyttelykävely menetelmä, jonka mukaan opiskelijat jakautuvat uudestaan sekaryhmiin ja pääsevät opettamaan toisilleen, mitä ovat tehneet tutkimusvaiheen aikana.
• Lopuksi reflektoidaan ja keskustellaan, mitä teemasta opittiin ja miten opiskelua halutaan jatkaa.

Reflektointi

Yksi äärimmäisen tärkeä elementti opettamiseen ja johtamiseen liittyen on reflektointi. En voi olla korostamatta liikaa reflektoinnin tärkeyttä. Sen olisi parhaimmillaan oltava osa jatkuvaa toimintaa. Olin 2019 pääkouluttajana Petroskoissa ”Startup Week” – nimisellä opetusviikolla, jossa päätehtävänämme oli muiden opettajien kanssa ryhmäyttää joukko oululaisia ja petroskoilaisia opiskelijoita. Suunnittelimme millin tarkan suunnitelman opiskelijoille koko viikoksi. Tämä sisälsi tarkkoja juoksutuksia, jotka kuvasivat minuutilleen, mitä tehdä milloin. Silti, kun joukkoon kuului useampi (muistaakseni 8) opettajaa, liikkuvia osia on paljon. Tämän takia reflektointi oli entistä tärkeämpää. Kahden ensimmäisen päivän päätteeksi, pyysimme opiskelijoita jakautumaan ryhmiin ja reflektoimaan ryhmänsä etenemistä. Samaan aikaan kuitenkin teimme saman opettajien kesken. Kokosin opettajat kokoon ja pyysin heitä yksi kerrallaan kertomaan, mikä tällä hetkellä toimii, mikä ei toimi ja mihin he kaipaisivat apua. Jokainen opettaja sai rauhassa kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Kun he pyysivät apua, muut opettajat välittömästi kertoivat vinkkinsä, tai tarjosivat apuaan. Lopputuloksena jokainen tunsi olonsa kuulluksi, opettajille tuli turvallisempi olo ja lopputuloksena kaikille opiskelijoille tuli turvallinen olo. Saavutimme viikon aikana sellaisen tilan, jossa opiskelijat alkoivat itseohjautuvasti järjestämään ohjelmaa keskenään. Lähes kaikki opiskelijat olivat mukana yöllisiä lentopallo otteluita järjestämässä ja viimeisenä päivänä opiskelijat tulivat minulta kysymään, voisivatko he järjestää ekstra ohjelmaa musiikkiesitysten ja muita osallistavien tanssiesitysten kera. Lopputulos oli täydellinen! Tsekkaa linkin takaa tunnelmia, mikäli pääset Facebook – sivuille: https://www.facebook.com/photo/?fbid=495404827865190&set=pcb.495405784531761 Suosittelen todella reflektoimaan ryhmässä, aina kuin voit.

Mikäli kaipaat apua ylläoleviin teemoihin liittyen, laita viestiä antti@leppilampi.com ja autan sinua!